Onko asiantuntijan pakko kirjoittaa?

Sisältömarkkinointia tekevä yritys tuottaa kohderyhmilleen hyödyllistä sisältöä ostopolun eri vaiheisiin. Sisältöjä voivat olla esimerkiksi blogitekstit, asiakastarinat, ladattavat oppaat, käyttöohjeet, webinaarit ja videot.

Erityisesti asiantuntijablogit ovat nousussa. Henkilöbrändeistä ja asiantuntijabrändeistä puhutaan paljon, ja aiheesta. Ihmiset haluavat ostaa ihmisiltä, ei kasvottomilta yrityksiltä. Blogitekstit antavat kasvot ja äänen organisaation työntekijöille, ja niiden avulla yrityksestä voidaan luoda kuvaa osaavana kumppanina tai jopa ajatusjohtajana.

Miten asiantuntijan tai johtajan saa kirjoittamaan? Se on kiperä kysymys, jota monet sisällöistä vastaavat miettivät. Tietoa, näkökulmia ja mielipiteitä tarvitaan, ja harva markkinointiosasto voi keksiä kaiken päästään ilman muun organisaation apua. Tarvitaan siis muitakin viestijöitä yrityksen sisältä.

Ne jotka kirjoittavat ja ne jotka eivät kirjoita

Kaikki eivät ole innokkaita kirjoittajia, vaikka markkinointi kuinka pommittaisi blogiaiheilla. Substanssiosaamista aiheesta löytyy, mutta tekstiä ei synny. Kirjoitustaidoissa voi olla puutteita, mutta yleisin syy on kiire: aikaa ei yksinkertaisesti ole.

Usein sanotaan kiireen olevan tekosyy, sillä kyse on asioiden priorisoinnista. Se on totta. Mutta kannattaako johtajan priorisoida blogin kirjoittaminen muun edelle, jos sisäistä paloa tekstin tuottamiseen ei ole ja kirjoittamiseen kuluu tuhottomasti aikaa?

Tähän mennessä olen törmännyt kahdenlaisiin asiantuntijoihin:

  1. Niihin, joille on luontevaa kirjoittaa ajatukset ylös
  2. Niihin, joille on luontevaa puhua ajatukset jollekin.

Nämä eivät ole tietenkään toisensa poissulkevia lokeroita. Useimmilla toinen tapa viestiä on kuitenkin vahvempi. Kumpaakin ryhmää kannattaa lähestyä eri tavalla, jotta saadaan parasta mahdollista sisältöä markkinoinnin tarpeisiin.

Kirjoittaja: Anna aihe ja auta kehittymään

Kun asiantuntija haluaa tuottaa sisältöjä itse, hänelle voi hyvillä mielin antaa blogitekstin aiheen, näkökulman ja deadlinen. Kirjoittamiseen pitää myös varata työaikaa. Markkinoinnista vastaava käy valmiin tekstin läpi ja editoi sitä tarvittaessa.

Kirjoittavaa asiantuntijaa kannattaa tukea ja auttaa hiomaan taitojaan. Esimerkiksi yritysblogeihin liittyen löytyy lukematon määrä erilaisia artikkeleita, webinaareja ja koulutuksia – itsekin jaoin muutaman vinkin aiheesta.

Puhuja: Haastattele ja työstä teksti yhdessä

Luontevien puhujien ja kiireisten asiantuntijoiden kanssa toimii parhaiten haastattelu. Asiantuntija puhuu aiheestaan puolesta tunnista tuntiin, ja tarvittaessa visualisoi asiaa esimerkiksi fläppitaululle. Haastattelija voi kysyä aiheesta tarkentavia tai johdattelevia kysymyksiä.

Haastattelutekniikalla saa parhaimmillaan lähes valmiin asiantuntijablogin yhdeltä istumalta. Haastattelijan tehtäväksi jää raakatekstin järjestely, punaisen langan kirkastaminen ja turhien rönsyjen editoiminen pois. Asiantuntija voi täydentää luonnosta tai kommentoida valmista tekstiä. Hänen aikaansa kuluu parhaimmillaan tunti tai kaksi koko prosessiin.

Entäs sitten?

Kokemukseni mukaan kummallakin tyylillä saa tuotettua hyviä tekstejä joko oman viestinnän voimin tai tilaamalla markkinointitoimistolta. Tarjoan itsekin yrityksille sekä sisällöntuotantoa että valmiiden tekstien editointia.

Asiantuntijablogien haamukirjoittaminen on antoisaa: asiansa osaavaa ihmistä kuuntelee mielellään, ja on hieno tunne, kun pystyy siirtämään hänen ajatuksensa ja äänensä valmiiseen tekstiin.

Lisää asiantuntijabloggaamisesta muualla: